Топ-100

ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 117




                                               

Tulliniemi

Tulliniemi on Hangossa Hankoniemen länsipäässä Hangon keskustaajamasta lounaaseen sijaitseva niemi. Tulliniemellä on uimaranta, merivartioasema, luotsiasema, Hangon lintuasema ja luonnonsuojelualueita. Karjaan ja Hangon välillä kulkevan Hangon ra ...

                                               

Uutela

Uutela on ulkoilupuisto Vuosaaressa Itä-Helsingissä. Alue sijaitsee Vuosaaren kaakkoisnurkassa ja on kolmelta suunnalta meren ympäröimä. Uutela on Helsingin tärkeimpiä yhtenäisiä luonnontilaisia virkistysalueita ja on hyvien liikenneyhteyksien an ...

                                               

Vattajanniemi

Vattajanniemi on Kokkolan kaupungissa entisen Lohtajan kunnan alueella sijaitseva niemi, jolla on laaja Vattajanhietikon lentohiekka- ja hiekkaranta-alue. Alueella on paljon dyynejä. Alueen linnusto on myös huomionarvoinen. Niemen pinta-ala on no ...

                                               

Vattuniemi

Vattuniemi on Helsingin Lauttasaaren eteläosassa sijaitseva niemi ja osa-alue. Vattuniemessä on enimmäkseen asuinkerrostaloja, mutta jonkin verran myös pienteollisuutta, toimistoja ja liikehuoneistoja. Vattuniemi muodostaa oman postinumeroalueen.

                                               

Lotikonkellari

Lotikonkellari on Marttilan Lotikonmäellä sijaitseva kalliorotko. Rotko on muutamia kymmeniä metrejä pitkä. Alkupäästään rotko on kapea mutta levenee ja syvenee edempänä. Rotkoon kiilautuneet kalliolohkareet muodostavat rotkon loppupäähän pimeän ...

                                               

Onkirotti

Onkirotti on kalliorotko lounaisessa Keski-Suomessa Kuhmoisten pohjoisosassa. Se sijaitsee noin 15 kilometriä Jämsän keskustasta lounaaseen. Onkirotti kuuluu samaan kallioalueeseen kuin Vororotti ja Mullikkarotti. Onkirotti on puolisen kilometriä ...

                                               

Suomen saaret

Suomen saaret muodostuvat vuonna 2018 julkaistun saariselvityksen mukaan 224 661 saaresta. Saarien kokoero on suuri, sillä yli aarin eli 100 neliömetrin kokoisia saaria on 185 759 ja alle puolen hehtaarin eli 5 000 neliömetrin kokoisia saaria on ...

                                               

Ahvenanmaan saaristo

Ahvenanmaan saaristo on yli 6 700 saaren saariryhmä Saaristomerellä Manner-Ahvenanmaan ja Kihdin välillä. Saariryhmä tavataan jakaa pohjoiseen ja eteläiseen saaristoon, ja joskus myös Manner-Ahvenanmaa lasketaan siihen mukaan.

                                               

Luodon saaristo

Luodon saaristo sijaitsee Perämerellä Luodon edustalla. Saaristo kuuluu sekä Natura 2000 -verkostoon että rantojensuojeluohjelmaan. Alue sijaitsee Luodon, Kokkolan ja Pietarsaaren alueilla.

                                               

Rauman pohjoinen saaristo

Rauman pohjoiseksi saaristoksi kutsutaan Rauman saariston pohjoisosaa, joka ulottuu Rauman kaupungin sekä Eurajoen kunnan alueille. Sen suurimpia saaria ovat Nurmes, Reksaari ja Omenapuumaa sekä Eurajoen Olkiluoto. Muita saaria ovat muun muassa M ...

                                               

Turun saaristo

Turun saaristo on noin 20 000 saaresta muodostuva, Särkisalosta ja Hiittisistä Kustavin saaristoon ulottuva saaristoalue Saaristomerellä Varsinais-Suomessa. Ahvenanmaasta Turun saariston erottaa Kihdin selkä. Selkä on tosin sen verran kapea, että ...

                                               

Färjsundet

Färjsundet on Ahvenanmaalla Finströmin ja Saltvikin kuntien välissä sijaitseva salmi, joka on osa Manner-Ahvenanmaa itäiseen ja läntiseen osaan jakavaa merenlahtea. Färjsundetin jälkeen lahti jatkuu edelleen kahtena kapeana haarana kohti pohjoist ...

                                               

Marsund

Marsund on kapea salmi Ahvenanmaan mantereen Hammarlandin ja Eckerön saaren välissä. Salmessa on Eckerön ja Hammarlandin kuntien raja ja sen ylittää Maarianhaminan ja Eckerön välinen Ahvenanmaan päätie 1.

                                               

Ströömi

Ströömi on salmi Kustavissa, joka erottaa Kivimaan ja Vartsalan saaret toisistaan. Ströömin salmessa liikennöi Vartsalan lossi. Ströömi on kuvattuna Kustavin vaakunassa.

                                               

Ahvenainen (Hollola)

Järvi sijaitsee Ahvenaistenharjun suppamuodostumien keskellä noin 1.3 kilometriä länteen Hämeenkosken kirkolta ja se on itsekin suppamuosotuma. Sen pinta-ala on 7.4 ha ja se on 400 metriä pitkä ja 300 metriä leveä. Sen rantaviivan pituus on 1.5 k ...

                                               

Enttu

Enttu on Kanta-Hämeessä Humppilassa Huhtaalla sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Loimijoen valuma-alueella olevaan Jänhijoen valuma-alueeseen.

                                               

Iso Räkkälammi

Iso Räkkälammi on Kanta-Hämeessä Tammelassa Kaukolanharjun vieressä sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen.

                                               

Kirppulammi (Loppi)

Kirppulammi on Kanta-Hämeessä Lopella oleva lampi, joka kuuluu Ilmetynjoen valuma-alueeseen. Joki kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella olevaan Turpoonjoen valuma-alueeseen.

                                               

Kolmilammit (Hausjärvi)

Lammet sijaitsevat Someronvuorella, joka on osa Kaplalinnasta Hikiälle jatkuvaa harjujaksoa. Someronvuoren eteläpää on nimeltään Kolmilamminmäki. Ryttylän taajama sijaitsee 1.6 kilometrin päässä. Lampia on kolme, joista yksi sijaitsee lounaassa, ...

                                               

Laikkalammi

Laikkalammi on Kanta-Hämeessä Jokioisissa Lamminkylässä sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Loimijoen valuma-alueella olevaan Jänhijoen valuma-alueeseen.

                                               

Linikkalanlammi

Linikkalanlammi on Kanta-Hämeessä Forssassa Lamminrannan kaupunginosassa sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Loimijoen valuma-alueella noin 800 metriä joesta.

                                               

Mäkilammi (Forssa)

Mäkilammi eli Mäkilampi on Kanta-Hämeessä Forssassa Vieremässä sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Loimijoen valuma-alueeseen. Se sijaitsee 450 metrin päässä Loimijoesta.

                                               

Määrlammi

Määrlammi on Kanta-Hämeessä Tammelassa Kaukolanharjun vieressä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen.

                                               

Pajalammi

Pajalammi on Kanta-Hämeessä Tammelassa Kaukolannummella sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen. Järven ranta on Saaren kansanpuiston länsipuolen rajana.

                                               

Papinlammi (Tammela)

Papinlammi on Kanta-Hämeessä Tammelassa Kaukolannummen alueella sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen.

                                               

Pikku-Ahvenainen (Hollola)

Lampi kuuluu Ahvenaistenharjun suppamuodostelmiin yhdessä sen viereisen Ahvenaisen kanssa. Lammen pinta-ala on 1.1 ha ja se on 200 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Sen rantaviivan pituus on 450 metriä.

                                               

Pitkälammi (Tammelan Kaukola)

Pitkälammi on Kanta-Hämeessä Tammelassa Kaukolannummella sijaitseva kaksiosainen lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen. Lammen ranta on Saaren kansanpuiston länsipuolen rajana. Joissakin yhteyksis ...

                                               

Rajalammi (Tammelan Kaukola)

Rajalammi on Kanta-Hämeessä Tammelassa Kaukolannummella sijaitseva pieni lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen.

                                               

Reivilammi

Reivilammi on Kanta-Hämeessä Tammelassa Kaukolannummella sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen. Lammen ranta on Saaren kansanpuiston eteläpuolen rajana.

                                               

Suujärvi (Tammela)

Suujärvi on Kanta-Hämeessä Tammelassa Kaukolanharjun vieressä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Tammelan Pyhäjärven alueeseen. Järven länsipää rajautuu Saaren kansanpuistoon.

                                               

Sälilammi

Lampi sijaitsee Hikiältä lähtevän ja luoteessa Lehijärven ohittavalla katkonaisella pitkittäisharjulla Kalpalinnan luoteispäässä. Lammen pinta-ala on 3.7 ha ja se on 400 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Sen rantaviivan pituus on 1.0 kilometriä. ...

                                               

Särkilammi (Jokioinen)

Särkilammi on Kanta-Hämeessä Jokioisissa sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Loimijoen valuma-alueella. Lampi sijaitsee alle 100 metrin päässä Loimijoesta.

                                               

Tanilanlammi

Tanilanlammi on Kanta-Hämeessä Tammelassa Kaukolanharjun vieressä sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen.

                                               

Ounasselkä

Ounasselkä on geologisesti yhtenäinen tunturijakso. Se sijaitsee Länsi-Lapissa Muonionjoen ja Ounasjoen välissä. Se koostu Ounas-, Pallas- ja Yllästunturista ja niiden välisistä tunturikeroista ja vaaroista. Tunturien kallioperä on enimmäkseen kv ...

                                               

Saariselkä

Saariselkä on Inarin, Savukosken ja Sodankylän kunnissa, osittain Urho Kekkosen kansallispuiston alueella sijaitseva tunturijono ja erämaa-alue. Se kuuluu UK-puisto-Sompio-Kemihaara-Natura 2000 -luonnonsuojelualueeseen. Sen korkein tunturi on Sok ...

                                               

Vaara-Suomi

Vaara-Suomi on Ylä-Savon, Koillis-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Koillismaan seutu Itä- ja Pohjois-Suomessa. Nimensä tienoo on saanut alueen vaaraseudun mukaan. kenen mukaan? Kuusamosta Ilomantsiin ulottuva alue on soiden, vaarojen ja erämaa ...

                                               

Dyhtau

Dyhtau on Euroopan toiseksi korkein vuori Venäjän Kabardi-Balkarian tasavallan eteläosassa Kaukasuksen päävuorijonolla, lähellä Georgian rajaa. Tätä korkeampi eurooppalainen vuori on saman vuorijonon Elbrus. Maantieteellisen Euroopan 3. korkein v ...

                                               

Man-Pupu-njor

Man-Pupu-njor on Uralvuoriston tunnetuimpiin nähtävyyksiin kuuluva vuorеnselänne. Se sijaitsee Venäjän Komin tasavallassa Troitsko-Petšorskin piirin itäosissa Petšorajoen alkulähteen luoteispuolella. Vuori merkittiin venäläiselle kartalle ensi ke ...

                                               

Narodnaja

Narodnaja on Uralin korkein vuori Venäjällä, Hanti-Mansian ja Komin tasavallan rajan tuntumassa. Narodnajan korkein kohta on 1 895 metriä merenpinnan yläpuolella ja sijaitsee niukasti Hanti-Mansian puolella.

                                               

Tulymski Kamen

Tulymski Kamen on Uralvuoristoon kuuluva harjanne ja sen korkein vuori Permin aluepiirissä Venäjällä. Se sijaitsee Krasnovišerskin piirin koillisosassa Višeran luonnonpuiston alueella. Pohjois-eteläsuunnassa kulkevan vuorijonon pituus on 24 kilom ...

                                               

Abakanin selänne

Abakanin selänne on vuoriselänne Altailla Venäjällä Hakassian, Altain tasavallan ja Kemerovon alueen rajaseudulla. Abakanin selänne on noin 300 kilometriä pitkä ja sen korkein kohta on 1 984 metriä. Abakanin selännettä peittää taiga noin 1 500 me ...

                                               

Aldanin ylänkö

Aldanin ylänkö on pieni ylänköalue Sahan tasavallan kaakkoisosassa Aasiassa. Valtaosiltaan 800–1000 metriä merenpinnan yläpuolella, ylänköä katkovat syvät laaksot. Yksittäiset vuoret ja vuorijonot kohoavat 1400–2000 metrin korkeuteen, korkein hui ...

                                               

Baikalvuoristo

Baikalvuoristo on Baikaljärven luoteisrantaa reunustava vuoristo Etelä-Siperiassa Venäjällä. Laptevinmereen laskeva 4 000 kilometriä pitkä Lenajoki saa alkunsa Baikalvuoristosta, joka jää joen ja Baikaljärven väliin. Baikaljärvi itse puolestaan l ...

                                               

Džugdžurvuoret

Džugdžurvuoret on vuoristo Venäjän kaukoidässä, pääasiassa Habarovskin aluepiirin pohjoisosassa. Aivan läntisimmät osat ulottuvat Sahan tasavallan kaakkoisosaan. Džugdžurvuoret sijaitsevat Ohotanmeren luoteisrannikolla ja muodostavat vedenjakajan ...

                                               

Hiipinätunturit

Hiipinätunturit on Venäjän Murmanskin alueella Kuolan niemimaan keskiosassa sijaitseva tunturijono Imantero- ja Hiipinäjärvien välissä. Hiipinätuntureiden korkein kohta on 1 201 metriä merenpinnasta. Hiipinätuntureilla ja Luujärventuntureilla ven ...

                                               

Sajan

Sajan on vuoristoalue eteläisessä Siperiassa Mongolian rajan tuntumassa. Se koostuu kahdesta osasta joilla on erilainen geologinen historia. Länsi-Sajan muodostaa Altain jatkeen koillisessa. Itä-Sajan ulottuu Jenisein latvoilta Baikaljärven etelä ...

                                               

Stanovoivuoristo

Stanovoivuoristo on Sahan tasavallan ja Amurin alueen rajalla Venäjän kaukoidässä sijaitseva vuoristo. Vuoristo on noin 725 kilometriä pitkä ja pääasiassa itä-länsisuuntainen. Sen korkein kohta on 2482 metriä korkea Skalisti-niminen vuori. Stanov ...

                                               

Tihvinän selänne

Tihvinän selänne on kumpuileva ylänkö Laatokan kaakkoispuolella Novgorodin ja Leningradin alueilla Venäjällä. Sen korkeimmat kohdat ovat selänteen lounaisosassa. Selänteellä on bauksiitti-, tulenkestävän saven ja lasihiekkaesiintymiä. Se on etupä ...

                                               

Timanin selänne

Timanin selänne on Petšoran ja Mezenin sekä Petšoran ja Vytšegdan välinen vedenjakajaylänkö Komin tasavallassa, Nenetsiassa ja Arkangelin alueella Pohjois-Venäjällä Koillis-Euroopassa. Timanin selänne ulottuu Komin kaakkoisosasta Jäämeren ranniko ...

                                               

Tšerskivuoristo

Tšerskivuoristo on Sahan tasavallan ja Magadanin alueen rajalla Venäjän kaukoidässä Koillis-Aasiassa sijaitseva vuoristo. Vuoriston pääharjanne kulkee luode-kaakko-suunnassa. Sen korkein huippu on Popeda, joka on 3 147 metriä korkea. Vuoristo yht ...