Топ-100

ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 401




                                               

Renhuvud

Suvun vanhin tunnettu jäsen on Sten Henriksson, joka alun perin toimi raatimiehenä Turussa. Kirjallisten mainintojen mukaan hän oli 1447 ja 1450 alivoutina Hämeen linnassa, 1454 voutina Norrbottenissa ja 1456 voutina Mustasaaressa. Sinä aikana 2. ...

                                               

Renvall

Renvall on ainakin kolmen suomalaisen suvun nimi. Näistä kahteen, suurella todennäköisyydellä yhteistä alkuperää olevaan sukuun on kuulunut paljon tiedemiehiä ja taiteilijoita. Osa on suomentanut nimensä muotoon Reenkola. Kaksi vanhempaa Renvall- ...

                                               

Reuter (suku)

Reuter on suomalainen sivistyssuku, josta on tullut paljon professoreita. Suvun kantaisä on Ruotsista – luultavasti Uumajasta – Oravaisiin Kimon ruukin kirjanpitäjäksi muuttanut Johan Reuter 1753–1811. Hän saattoi olla sukua 1600-luvulla eläneill ...

                                               

Rihtniemi (täsmennyssivu)

Irma Rihtniemi-Koski 1926–1981, kansanedustaja, Elja Rihtniemen tytär Suvi Rihtniemi s. 1954, diplomi-insinööri ja helsinkiläinen kunnallispoliitikko, Juha Rihtniemen tytär Juha Rihtniemi 1927–1971, kansanedustaja, Kansallisen kokoomuksen puheenj ...

                                               

Ross (suku)

Ross on Skotlannista Suomeen 1600-luvun alkupuolella tullut suku. Suvun kantaisä William Ross oli porvari Vaasassa. Williamin pojantytär Catharina Ross oli kuuluisan Pietari Kalmin äiti.

                                               

Runeberg (suku)

Runeberg on Ruotsissa ja Suomessa vaikuttanut sivistyssuku. Suvun kantaisä oli ruotsalainen Jämtlandin rykmentin rakuuna Erik Larsinpoika Rönberg, joka asui 1600-luvun lopulla Jämtlandin Rävsundissa, Pilgrimstadin torpassa. Osa hänen pojanpojista ...

                                               

Ryömä

Ryömä on suomalainen suku, jonka jäsenet ovat vaikuttaneet mm. työväenliikkeessä. Suvun kantaisä, pääjohtaja Hannes Ryömän isä Sakari Ryömä oli kotoisin Tyrväältä, josta hän vuonna 1877 muutti maanviljelijäksi Ryömän tilalle Karkkuun.

                                               

Sederholm

Sederholm on suomalainen suku. Sen eräs haara on aateloitu vuonna 1886 nimellä Cederholm. Suvun varhaisin tunnettu jäsen oli Tukholman Tre Kronor -linnassa 1600-luvun lopulla halonkantajana työskennellyt Johan Mårteninpoika k. 1726. Nimeä Sederho ...

                                               

Simelius

Simelius on suomalainen suku, joka tunnettiin pitkään varsinkin pappissukuna, mutta josta on 1900-luvulla tullut muidenkin alojen vaikuttajia. Osa suvun jäsenistä on suomentanut nimen muotoon Simojoki.

                                               

Stenbäck (suku)

Stenbäck on Pohjanmaalta lähtöisin oleva suomalainen sivistyssuku. Suvun jäsenet ovat vaikuttaneet muun muassa herätysliikkeissä ja fennomaaneina. Osa suvun jäsenistä on suomentanut sukunimensä muotoon Kivekäs. Suomessa on muitakin Stenbäck- ja K ...

                                               

Stenius

Stenius on suomalainen suku joka on vaikuttanut monella saralla. Suku on oletettavasti lähtöisin Steen -nimisestä talosta nykyisestä Porista. Suvun kantaisänä voidaan pitää Martinus Thomae Steniusta, Vesilahden kirkkoherraa vuodelta 1644.

                                               

Storckovius

Storckovius on sukututkimuksen keinoin 1970-luvulla löydetty suku, joka käsittää kymmeniä tuhansia ihmisiä lähinnä Keski-Suomessa. Heistä vain harvat kantavat sukunimenään Storckoviusta. Suvun kantaisä on 1620-luvulla syntynyt pappi Simon Storcko ...

                                               

Svärd (vanhempi suku)

Svärd, vanhempi suku oli keskiaikainen suku, joka 1300-luvun loppupuolella saapui Suomeen. Suvun kantaisä Herman Svärd oli luultavasti Saksasta. Hänen vaimonsa oli alilaamanni Jacob Kurjen tytär. Herman Svärdillä oli kolme poikaa, joista Peter Sv ...

                                               

Tavast (keskiaikainen suku)

Tavast oli myöhäiskeskiajalla vaikuttanut suomalainen suku, aikanaan merkittävimpiä suomalaisista rälssisuvuista. Sillä ei ole todettua yhteyttä muihin suomalaisiin Tavast- tai Tawast-nimisiin sukuihin. Suvun alkuperää ei tunneta, mutta nimi viit ...

                                               

Tengström

Tengström on ruotsalaisperäinen suomalainen pappissuku. Suku on lähtöisin Länsi-Götanmaalta, Tengenen pitäjän alaisesta Trökörnan pitäjästä. Suvun nimi on johdettu Tengenen pitäjän nimestä. Suvun ensimmäinen suomalainen jäsen oli talonpoikaistaus ...

                                               

Tesche

Tesche oli erityisesti Viipurissa, Haminassa, Loviisassa ja Helsingissä 1600–1800-luvulla vaikuttanut kauppias-, teollisuus- ja laivanvarustajasuku. Suvun jäseniä: Karl Alexander Joachim Tesche 3. toukokuuta 1823–1914, kenraalimajuri Venäjän arme ...

                                               

Thauvonius

Thauvonius on suomalainen pappissuku. Alkuaan suku oli Länsi-Uudenmaan Karjalohjalla vaikuttanut talonpoikaissuku, jonka talon alkuperäinen suomalainen nimi oli Tavia. Ruotsissa vaikuttanut sukuhaara on käyttänyt nimestä muotoa Tauvon. Suvun vanh ...

                                               

Tikkanen (suku)

Tikkanen on suomalainen suku, johon on kuulunut kulttuurialan ja varsinkin lehdistön vaikuttajia. Tikkasia on asunut Kiuruvedellä 1600-luvulta asti, suvun alkuperä on mahdollisesti Karjalassa. Ylä-Savon seudun lukuisille Tikkanen-suvuille ei tois ...

                                               

Tillaeus

Tillaeus on vuonna 1906 ilmestyneen sukuhistoriallisen julkaisun mukaan pappissuku, jonka historia tunnetaan 1600-luvulta. Tillaeuksilla on sukuvaakuna vuodelta 1697. Suomeen suku on tullut 1700-luvulla, ja se tunnetaan itäsuomalaisena sotilassuk ...

                                               

Toppelius

Toppelius on Oulusta peräisin oleva suku. Ensimmäisenä nimeä käytti Mikael Mikaelinpoika Toppelius 1600-luvun lopussa. Osa suvun tunnetuimmista jäsenistä on käyttänyt nimeä lyhyemmässä muodossa Topelius.

                                               

Tornberg

Tornberg on yksi ruotsinpuoleisen Tornionjokilaakson vanhimmista pappissuvuista. Suvun kantaisänä pidetään oululaista kauppiassukua edustanutta Nicolaus Nicolai Ulopolitanusta. Suvun jäsenet ovat vaikuttaneet pappeina, kauppiaina ja virkamiehinä ...

                                               

Trygg-suku

Trygg on vanha suomalainen sotilassuku, jonka kantaisä oli Suomen sodassa vuosina 1808-1809 taistellut korpraali Petter Trygg. Tryggin suvussa on nykyisin kolme päähaaraa, jotka ovat saaneet alkunsa Petter Tryggin pojan, Otto Walfrid Tryggin kolm ...

                                               

Tudeer

Tudeer on suomalainen pappis- ja virkamiessuku, joka polveutuu 1500-luvulla eläneestä Someron kirkkoherrasta Bartholdus Johanniksesta. Nimi oli aluksi Somerus, mutta 1650-luvun puolivälissä nimeksi otettiin tuntemattomasta syystä Tuderus. Myöhemm ...

                                               

Törnqvist–Tarjanne

Törnqvist–Tarjanne on suomalainen sivistyssuku, yksi useista Törnqvist -nimisistä suomalaisista suvuista. 1900-luvun alussa suvun tunnetuin haara omaksui suomenkielisen nimen Tarjanne. Eräs toinen haara aateloitiin vuonna 1856, joskin se sammui p ...

                                               

Wasenius (suku)

Wasenius on suomalainen porvarissuku. Suvun ensimmäinen tunnettu jäsen oli hämeenlinnalainen porvari Matts Eerikinpoika n. 1695–1743, joka käytti 1740-luvulla sukunimeä Wassén tai Waseen. Hänen poikansa omaksuivat nimen muodossa Wasenius. Suku va ...

                                               

Wegelius

Wegelius on suomalainen sivistyneistösuku. Osa sukuun kuuluvista on suomentanut nimensä, muun muassa muotoihin Valvanne, Vuorjoki ja Siivola. Suku polveutuu vuonna 1682 kuolleesta talonpoika Tuomas Jaakonpoika Upasta, joka asui Seinäjoen Uppalan ...

                                               

Wetterhoff

Wetterhoff on suomalainen suku, johon on kuulunut muun muassa tunnettuja sotilaita ja kirjailijoita. Kyseessä on alkujaan saksalainen aatelissuku, jonka suomalaisen haaran kantaisä Olof Wetterhoff taisteli Ruotsin armeijassa suuressa Pohjan sodas ...

                                               

Wichmann (suku)

Wichmann on suomalainen saksalaista alkuperää oleva suku, johon on kuulunut eri alojen vaikuttajia. Osa suvun jäsenistä on käyttänyt nimestä lyhyempää muotoa Wichman ja osa on suomentanut sukunimen muotoon Vihma. Suku on lähtöisin Pohjois-Saksast ...

                                               

Zilliacus

Zilliacus on suomalainen sivistyssuku. Suku on lähtöisin Inkerinmaalta, missä kantaisä Konrad Ziliaks oli 1600-luvun jälkimmäisellä puoliskolla kauppiaana Nevanlinnan kaupungissa. Hänen pojanpoikansa Berendt Johan Zilliacus muutti 1740-luvulla ni ...

                                               

Obinugrilaiset kansat

Obinugrilaiset kansat ovat suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään kuuluvia obinugrilaisia hantin ja mantsin kieliä puhuvia hanteja ja manseja. Hantien asuma-alue on perinteisesti ollut Obin ja Irtysin alajuoksun seuduilla, mansien taas lännessä Urali ...

                                               

Semeikit

Semeikit ovat Starozhilyihin kuuluva ryhmä, joka elää Burjatiassa. Kaikki Burjatian venäläiset eivät kuulu tähän ryhmään, vaan ainoastaan ne joiden esivanhemmat tulivat Siperiaan 1500–1600 -luvuilla.

                                               

Siperian buharalaiset

Siperian buharalaiset ovat yksi Siperian tataareihin sulautuneista etnisistä ryhmistä. Buharalaisiksi kutsuttiin Keski-Aasiasta 1400–1600-luvuilla Länsi-Siperiaan muuttaneita uzbekkeja, tadžikkeja, uiguureita ym. Omakielisiä nimityksiä ovat buhar ...

                                               

Sipiirit

Sipiirit ovat etninen ryhmä Venäjällä, Länsi-Siperiassa. Sipereja on noin 200 000 ja he ovat yksi suurimmista tataarien alaryhmistä. Siperien puhuma kieli on seperia, joka käyttää tataarin kielen kirjakieltä, mutta on kehittynyt melko erilaiseksi ...

                                               

Udehet

Udehet on kansa, joka elää Primorjen aluepiirissä ja Habarovskin aluepiirissä Venäjällä. He puhuvat venäjää ja omaa kieltään udehea, joka kuuluu tunguusikieliin. Heidän uskontoonsa kuuluu animismia, eläinten palvontaa ja šamanismia. Heidän elinke ...

                                               

Ugra

Ugra on vanha venäjänkielinen kansannimitys, joka tarkoittaa itäisimpiä suomensukuisia kieliä puhuvia kansoja, obinugrilaisia ja unkarilaisia. Nimityksen alkuperä liittyy mahdollisesti turkkilaiseen heimonnimeen onogur, johon Unkarin nimikin peru ...

                                               

Negidaalit

Negidaalit ovat Venäjällä Habarovskin aluepiirissä asuva, tunguusilaista negidaalin kieltä puhuva kansa. Heillä on laissa tunnustettu Venäjän vähälukuisen alkuperäiskansan asema. Negidaalit asuvat Amgunjoen varrella Habarovskin aluepiirin Polina ...

                                               

Nivhit

Nivhit ovat paleosiperialaiseen kieliryhmään kuuluva kansa Venäjän Kaukoidässä Habarovskin aluepiirissä Amurjoen suun ympärillä ja Sahalinin pohjoisosassa. Nivhejä oli Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan yhteensä 5 162.

                                               

Orokit

Orokit eli ultat ovat Venäjällä Sahalinin saarella asuva tunguusilaista orokin kieltä puhuva kansa. Nimitys orok perustuu ilmeisesti poroa tarkoittavaan sanaan oron. Sitä ei tule sekoittaa samankantaisiin nimityksiin orotšit tai orotšenit, joista ...

                                               

Orotšit

Orotšit ovat Venäjällä lähinnä Habarovskin aluepiirissä asuva tunguusilaista orotšin kieltä puhuva kansa. Nimitys orotši tarkoittaa ”poronhoitajaa”, vaikka kansan ei tiedetä harjoittaneen poronhoitoa. Sitä ei tule sekoittaa samankantaisiin nimity ...

                                               

Tazit

Tazit ovat etninen ryhmä Venäjän kaukoidässä Primorjen aluepiirissä. Ryhmä sai alkunsa 1880-luvulla udeheitten, nanaitten ja kiinalaisten seka-avioliitoista. Tazit puhuvat venäjää ja tazin kieltä. 1880-luvulla tazin puhujia oli 1050, mutta nykyää ...

                                               

Ultšat

Ultšat ovat Venäjällä Habarovskin aluepiirissä asuva tunguusilaista ultšan kieltä puhuva kansa. Heillä on laissa tunnustettu Venäjän vähälukuisen alkuperäiskansan asema.

                                               

Tšuvassit

Tšuvassit ovat turkinsukuinen kansa, joka asuu Venäjällä. Vuoden 2002 laskennan mukaan heitä oli 1 637 200 henkilöä, joista 889 268 asui Tšuvassiassa. Tšuvassit puhuvat tšuvassin kieltä sekä toisena kielenä venäjää tai tataaria.

                                               

Ivan Jakovlev

Ivan Jakovlevitš Jakovlev oli tšuvassilainen kansanvalistaja, kulttuurihenkilö ja kirjailija. Ivan Jakovlev syntyi talonpojan perheeseen. Lukiossa opiskellessaan vuonna 1868 hän perusti Leninin isän Ilja Uljanovin tuella Simbirskiin tšuvassinkiel ...

                                               

Udmurtit

Udmurtit ovat uralilainen kansa Itä-Euroopassa. Pääasiassa he asuvat Venäjän federaatioon kuuluvassa Udmurtian tasavallassa, mutta myös Tatarstanissa, Baškortostanissa, Marin tasavallassa, Kirovin alueella ja Permin aluepiirissä. Udmurtteja ja he ...

                                               

Besermanit

Besermanit ovat udmurtteihin kuuluva etninen ryhmä Udmurtian luoteisosassa ja Kirovin alueella Venäjällä. He puhuvat udmurtin kielen besermanin murretta, jossa on eräitä turkkilaisten kielten piirteitä. Besermanit asuvat Vjatkan sivujoen Tšeptsan ...

                                               

Ižmalaiset

Ižmalaiset eli Ižman komit eli izvalaiset ovat komisyrjäänien alueellinen kansatieteellinen ryhmä. Kulttuuriltaan he poikkeavat kaikkein eniten muista komeista. Ryhmä alkoi muotoutua 1500-luvun lopussa, jolloin Ižma-joen alajuoksulle syntyi Ižman ...

                                               

Jazvan komit

Jazvan komit ovat Venäjällä Permin aluepiirin Krasnovišerskin piirissä asuva komiryhmä. Sen nimitys perustuu seudulla virtaavaan Jazva-jokeen. Eräiden tutkijoiden mukaan Jazvan komit kuuluvat komipermjakeihin, toisten mielestä he muodostavat eril ...

                                               

Kolvalaiset

Kolvalaiset eli Kolvan nenetsit ovat Usan sivujoen Kolvan varrella asuva komilaistunut nenetsiryhmä. Se syntyi 1800–1900-lukujen vaihteessa paikallisen kiinteän nenetsiasutuksen sulautuessa ižmalaisiin. Kolvalaiset omaksuivat ižmalaisilta näiden ...

                                               

Kuolan niemimaan komit

Kuolan niemimaan komit ovat Kuolan niemimaalle 1800–1900-lukujen vaihteessa muodostunut komiryhmä. Etniseltä alkuperältään he ovat ižmalaisia. Ensimmäiset komit muuttivat saamelaisten asuttamalle Lovozeron pogostalle Ižman ja Petšoran seudulta vu ...

                                               

Luzalaiset

Luzalaiset eli Luzan komit ovat komisyrjäänien alueellinen kansatieteellinen ryhmä. He asuvat Luza- ja Letka-jokien yläjuoksuilla Komin tasavallan Priluzjen piirissä Venäjällä. Permiläiset asettuivat seudulle ensimmäisen vuosituhannen lopulla. 12 ...